K3 - Lastensuojelu ja sen lainsäädäntö

Luin seminaaria varten THL:n tekemän Lastensuojelun käsikirjan. Minun mielestäni tämä oli hyvä valinta, sillä käsikirjassa on paljon hyödyllistä tietoa lastensuojelusta ja opin paljon uusia asioita siihen liittyen. Lastensuojelu ei ennestäänkään ollut minulle täysin uusi asia, mutta on kuitenkin hyvä saada lisää tietoa aiheesta laajemmin.

Käsikirjan alussa kerrotaan perusasioita lastensuojelusta, kuten esimerkiksi mitä lastensuojelu on ja mitkä lait ohjaavat lastensuojelua. Lastensuojelulla on kolme perustehtävää: lasten yleisiin kasvuoloihin vaikuttaminen, vanhempien tukeminen kasvatustehtävässä ja varsinainen lastensuojelutehtävä. Käsikirjassa kerrotaan, että lastensuojelu ei ole pelkästään lastensuojeluviranomaisten tehtävä, vaan se tulee nähdä myös muita viranomaisia ja kansalaisia koskettavana asiana. Tämä oli minulle täysin uusi näkökulma, en ole koskaan ajatellut asiaa tältä kantilta vaan olen aina ajatellut, että lastensuojeluviranomaiset ovat ainoita, jotka toteuttavat lastensuojelua. Kuitenkin tarkemmin ajateltuna lastensuojelu on muutakin kuin vain huostaanottoja ja jälkihuoltoa, sillä onhan esimerkiksi jo perheneuvolassakin käynti lastensuojelua - ehkäisevää lastensuojelua nimittäin.

Opin, että on olemassa kahta erityyppistä lastensuojelua, joista ehkä tunnetumpi on lapsi- ja perhekohtainen lastensuojelu. Ainakin lastensuojelusta puhuttaessa minulle tulee tämän tyyppinen työ ensimmäisenä  mieleen, koska se näkyy mediassa selkeämmin ja herättää enemmän huomiota ihmisten keskuudessa. Lapsi- ja perhekohtaisessa lastensuojelussa lapsi ja hänen perheensä ovat siis jo ennestään lastensuojelun asiakkaita ja sen tehtäviin kuuluu asiakassuunnitelman laatiminen, avohuollon palvelut ja tukitoimet, lapsen kiireellinen sijoitus, huostaanotto, sijaishuollon järjestäminen sekä jälkihuolto. 
Tämän lisäksi on olemassa myös ehkäisevää lastensuojelua, jota saadakseen lapsen ja hänen perheensä ei tarvitse olla ennestään lastensuojelun asiakkaana. Ehkäisevän lastensuojelun tarkoitus on edistää ja turvata lapsen kasvua, kehitystä ja hyvinvointia sekä tukea vanhemmuutta. Se onkin siis tukea ja erityistä tukea, jota annetaan esimerkiksi neuvolassa, kouluissa, nuorisotyössä sekä päivähoidossa. On hyvä, että ehkäisevää lastensuojelua tehdään niin paljon, sillä se voi todellakin ehkäistä ja vähentää uusia lastensuojeluasiakkuuksia ja perheiden ongelmat voidaan havaita ajoissa ja niihin voidaan puuttua ennen kuin asiat menevät huonompaan suuntaan.

Lastensuojelun kannalta kaikista merkittävin laki on lastensuojelulaki. Tämän lain tarkoitus on turvata lapsen oikeus turvalliseen kasvuympäristöön, tasapainoiseen ja monipuoliseen kehitykseen sekä erityiseen suojeluun. 

Muita keskeisiä lakeja ovat sosiaalihuoltolaki, laki sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista, laki lapsen huollosta ja tapaamisoikeudesta, laki lapsen huoltoa ja tapaamisoikeutta koskevan päätöksen täytäntöönpanosta, perhehoitolaki ja hallintolaki. 

Näiden lisäksi lastensuojelua määrittävät myös Suomen perustuslain 6§, jossa määrätään yhdenvertaisuudesta. Tämän lisäksi lastensuojeluun liittyvät vahvasti myös Euroopan ihmisoikeussopimus ja YK:n lapsen oikeuksien yleissopimus, koska niissä on säädetty erikseen lapsen oikeuksista ja niissä velvoitetaan lapsen edun asettamiseen etusijalle kaikessa viranomaistoiminnassa. Lastensuojeluun liittyy myös paljon muita lakeja isyyslasta rikoslakiin. Ne löytyvät käsikirjan kohdasta laki & oikeuskäytäntö.

Yllätyin siitä, että lastensuojelua määrittää näinkin monta lakia. Ennestään lastensuojeluun liittyvistä laeista vain lastensuojelulain ja sosiaalihuoltolain. Tietysti olin myös kuullut Euroopan ihmisoikeussopimuksesta ja YK:n lapsen oikeuksien yleissopimuksesta ennenkin.

 

Käsikirjassa käsitellään myös lapsen osallisuutta. Osallisuus tarkoittaa sitä, että lapsi voi olla mukana määrittämässä, toteuttamassa ja arvioimassa hänen etunsa turvaamiseksi tehtävää työtä. Tässä yhteydessä sanalla lapsi tarkoitetaan kaikkia alle 18-vuotiaita henkilöitä. Kuitenkin vasta 12 vuotta täyttäneellä lapsella on täysi puhevalta, eli hän voi vaikuttaa omiin asioihinsa voimakkaammin kuin alle 12-vuotias lapsi, jonka puhevaltaa yleensä käyttää vanhempi tai muu laillinen huoltaja.

Lapsen osallisuudesta määrätään ainakin lastensuojelu- ja nuorisolaissa. Lastensuojelulaki korostaa lapsen osallisuuden merkitystä jokaisessa lastensuojeluprosessin vaiheessa. Nuorisolaki taas velvoittaa järjestämään nuorille mahdollisuuden osallistua nuorisotyötä ja -politiikkaa koskevien asioiden käsittelyyn sekä kuulemaan nuoria heitä koskevissa asioissa.

Minun mielestäni lasten ja nuorten osallisuus on todella hyvä asia, sillä nuoria ja lapsia kannattaa ehdottomasti kuunnella heitä koskevissa asioissa, koska he yleensä tietävät parhaiten, mitä tahtovat. Myös lapsen identiteetin kehityksen kannalta osallisuus on tärkeä asia, sillä silloin lapsi oppii, että häntä kuunnellaan ja hän voi itse vaikuttaa omiin asioihinsa. Tämä kannattaa muistaa lasten ja nuorten parissa työskennellessä. Myös käsikirjasta löytyvä muistilista lapsen kohtaamiseen oli mielestäni hyvä ja tarpeellinen.

Osallisuuden asteet.